Harraskuu 2/4

Uuden Verson #harraskuu-haasteesta voit lukea lisää täältä.

9.-15.11. Mikä on turhaa ja mitä teen sille?

9.11. Mitä karsitaan?

Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. (Joh. 15:1-2)

Näistä ei ainakaan karsita <3.

10.11. Mihin aikani kuluu?

Rukoilkaa lakkaamatta. (1. Tess. 5:17)

Jos kalenterissa oli tänä syksynä aikaa kandin tekemiselle, se täyttyi mukavasti yhdellä toisella projektilla (josta luvassa lisätietoa lähiaikoina).

11.11. Mikä on turhaa?

Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja, turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta!  Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstä, jolla hän itseään rasittaa auringon alla? (Saarn. 1:2-3)

Totisesti: paljot puheet ovat vain unta ja turhuutta. Pelkää sinä Jumalaa!           (Saarn. 5:7)

Päiviä, viikkoja, KUUKAUSIA elämästä vapaaehtoiseen räppievankeliumiprojektiin. Turhaa? Ei tämän jengin mielestä :D.

12.11. Oletko juossut tyhjän perässä?

Tyhjän perässä juoksija! Hänen harhautunut sydämensä eksyttää hänet. Ei hän osaa pelastaa itseään, ei sanoa itselleen: Petosta! Minun käteni pitää kiinni tyhjästä! (Jes 44:20)

En suinkaan! Ainakaan säbäkentällä... Ainakaan tänä syksynä... Aina tiedän minne menen ja mitä teen (nooot)!

13.11. Pelkkää roskaa

Mutta kaiken tämän, mikä oli minulle voittoa, olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. Pidän todella sitä kaikkea pelkkänä tappiona, sillä Herrani Kristuksen Jeesuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen ja jotta kävisi ilmi, että kuulun hänelle. Näin minulla ei enää ole mitään omaa, lain noudattamiseen perustuvaa vanhurskautta, vaan se vanhurskaus, jonka perustana on usko Kristukseen ja jonka Jumala antaa sille, joka uskoo. (Fil. 3:7-9)

Roskaa?

14.11. Katoamattomuus

Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta. (1. Kor. 15:50)

Ponksut ja pinnit: katoavaisuuden perikuva

15.11. Valvokaa!

Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi murtautua taloonsa. Olkaa siis tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista. (Matt 24:42-44)

Näinpä. Jesseä ootellessa.

Harraskuu 1/4

Uuden Verson #harraskuu-haasteesta voit lukea lisää täältä.

1.-8.11 Läsnäolo. Hiljennymme kuuntelemaan, teemme aikaa rukoukselle.

1.11. Alussa

Silloin puuttui Pietari puheeseen ja kysyi: "Entä me? Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua." Jeesus vastasi: "Totisesti: kuka ikinä minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, äidistään, isästään tai lapsistaan tai pelloistaan, hän saa satakertaisesti: nyt, tässä maailmanajassa, taloja, veljiä ja sisaria, äitejä ja lapsia ja peltoja -- tosin myös vainoa -- ja tulevassa ajassa hän saa iankaikkisen elämän. Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä."
(Mark. 10:28-31)

Tässä riparileikissä viimeiset todella tulivat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.

2.11. Yksinäisyydessä
Jeesuksesta puhuttiin kuitenkin yhä laajemmalti, ja ihmisiä kokoontui sankoin joukoin kuulemaan häntä ja hakemaan parannusta tauteihinsa. Mutta hän vetäytyi jälleen autiolle seudulle rukoilemaan. (Luuk. 5:15-16)

Myös Cristikan riparilauluiltassa kokoonnuttiin sankoin joukoin kuulemaan Jumalaa.

3.11.Hälystä hiljaisuuteen
Hän sanoi heille: ”Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää.” Ihmisiä näet tuli ja meni koko ajan, eivätkä opetuslapset ehtineet edes syödä. 
(Mark. 6:31)

Tämän kahvihetken vietin itsekseni, levähdin.

4.11 Päästän irti
Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. 
(1 Piet. 5:7)

Myös koulumurheet saan Hänelle jättää.

5.11. Kalliolla
Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun. Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju. 
(Ps. 62:2)        

#puujalkavitsit

             6.11. Veden ääreellä
Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.
(Ps. 23:2)     
   

Lapin luonnossa lapinlikka lepää.

     
7.11. Missä tahansa
Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.
(Fil. 4:6)

Laulu on usein paras rukous.

 
8.11. Isän kanssa

Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle 
antaa. 
(2. Moos. 20:12)

Tämän lounaan nautiskelin äiskän ja iskän kanssa.

Näyttää joululle

Iskä jä äiskä tuli Emskin luo kylästelemään. Käytiin Lahdessa kattomassa, kuinka RoPS voitti sensaatiomaisesti Veikkausliiga-hopeaa. Hieno peli olikin, jännitystä ja rovaniemeläisiä (1000?!) riitti ihan sinne viimesille minuuteille asti. 

Samalla reissulla vanhemmat auttoivat vähän Emskiä sisustamaan. Nyt alkaa koti tuntua kotoisalta ja jopa vähän jouluiselta! Kyllä kelpaa marraskuisena iltana käpertyä sohvalle, sytyttää kynttilä, napata neulepuikot käteen ja laittaa Antti Holma Show pädiltä pyörimään.

Nämä tumput valmistuivat, kun Maria Veitola kävi #yökylässä Ristomatti Ratian ja Anu Saagimin luona. 

Jääkappirunoutta ja äiskän tuliainen Islannista.

Kun minun luona käy kylästelemässä, saa vaihtaa Jeesukselle uuden asukokonaisuuden. Tässä viimeisimmän vieraan näkemys. Kuka tunnustaa?

Mun tiimit: RoPS, Kipinä ja Tylypahka. 

Einokin nauttii uudesta järjestyksestä.

Marimekon tarjotin on viimevuotinen kirppislöytö.

Ohje virkatun joulukuusen tekoon:

Tarvitset 200-300 grammaa vihreää matonkudetta (ostettua tai itse tehtyä), virkkuukoukun, sakset ja tunti pari aikaa. Tässä joulukuusessa käytetyn virkkuukoukun koko on 10 mm, sopiva koukku lienee kudelangasta ja käsialasta riippuen 8-11 mm.

Luo 30 silmukkaa (tai enemmän tai vähemmän, jos haluat erikokoisen kuusen) ja yhdistä ne piilosilmukalla ympyräksi. Tarkista, että silmukat ovat kaikki samansuuntaisesti, ettei ympyrässä ole mutkia. Jatka virkkaamalla kiinteää silmukkaa.

Kavenna toiselta kierrokselta lähtien yksi silmukka pois per kierros hyppäämällä yhden silmukan yli. Vaihda kavennuksen paikkaa joka kierroksella, ettei kuusesta tule vino. Kavenna kaksi silmukkaa per kierros 15. kierrokselta lähtien.

Viimeisillä kierroksilla voit lintsata kavennussäännöistä ja päättää kuusen, kun sen ”latva” on mielestäsi sopivan terävä. Leikkaa kudelanka poikki, tee solmu ja vedä se kuusen sisään. Päättele huolellisesti pujottelemalla loppulanka piiloon.

Lopputulos on pieni joulukuusi, jonka voi koristella vaikka korvakoruilla. Kuusi mahtuu keittön pöydälle, on käytettävissä myös ensi vuonna, eikä tiputa neulasia tai aiheuta allergiaa. Kuusen oi tehdä itselleen tai antaa kaverille lahjaksi.