Miksi nykyään on niin vaikea sitoutua? Pohdin asiaa Lapin Kansassa 15.3.2019.
 |
| (c) Jonathan Carey |
”Lautapelejä ja laskiaispullia lauantaina meillä, oot tervetullut!”
Ystäväni lähettämä WhatsApp-viesti saa minut hymyilemään. Kuulostaapa
hauskalta, ajattelen tuona tiistai-iltapäivänä. Varsin täydellinen lauantai
tulossa.
Vaikka lauantaini on täysin vapaa, minun on vaikea vastata ”Kiitos
kutsusta! Tuonko jotain suolaista?”. Sen sijaan kirjoitan: ”En voi vielä luvata,
mutta katsotaan jos pääsen.”
Mikä minua vaivaa?
Surullinen totuus on, että myöntävän vastauksen antaminen olisi vaikeaa
vielä lauantaipäivänäkin. Voihan olla, että saan vielä kiinnostavamman kutsun,
josta joutuisin sitten kieltäytymään.
Länsimaissa elämme lukemattomien vaihtoehtojen maailmassa. Voimme (ainakin
yrittää) valita puolisomme ja ammattimme. Saamme päättää harrastuksemme, asuinpaikkamme
ja elämänkatsomuksemme, ruokavaliosta ja hiustenväristä puhumattakaan. ”Oikein
käytettynä” valinnanvapaus on upea asia, joka auttaa meitä löytämään oman
paikkamme maailmassa.
Valitettavasti sitoutumisemme ja pitkäjänteisyytemme tuntuu valinnanvapauden
kasvaessa vähenevän. Hulluinta on, että kaikkien mahdollisuuksien keskellä
kaipaamme niitä vielä lisää. Huokaamme helpotuksesta, kun kuntosalijäsenyyden
voi katkaista milloin tahansa. Vuoden vuokrasopimus se vasta onkin kahlitseva. Sote-keskustelusta
olen melko pihalla, mutta eikö uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita ole juuri kansalaisten
valinnanvapauden lisääminen?
Sitoutumattomuus on toki usein viisasta. Joskus myös valitsemme väärin ja
sitoudumme asioihin, jotka eivät lopulta tuota hedelmää.
Ilman sitoutumista emme kuitenkaan voi saavuttaa niitä tilanteita ja
taitoja, jotka pitkäjänteinen työskentely mahdollistaisi: kitaraa ei opi
soittamaan yhden YouTube-videon katsottuaan, eikä ansiokasta maraton-aikaa saavuta
ilman satoja juoksulenkkejä. Harva tubettaja kerää tuhansia katselijoita heti
ensimmäisellä videollaan. Turvallista ja luotettavaa ystävyyssuhdetta ei myöskään
solmita yhden illan aikana.
Sitoutumattomuus saattaa vaikuttaa neutraalilta valinnalta. Sitä se ei
kuitenkaan ole. Kun jätämme sitoutumatta, teemme samalla päätöksen olla
saavuttamatta niitä asioita, joita voisimme sitoutumisen kautta saavuttaa.
Kirjoittaja on
sitoutunut kannattamaan Rovaniemen Palloseuraa sekä hyvinä että huonoina kausina.
