Jeesus, juhliminen ja alkoholi

Mie pohdiskelen aika paljon, välillä vähän liiankin paljon. Olen tehnyt paljon ajatustyötä oman maailmankuvani muokkaamisessa ja jatkan sitä edelleen. Perinteisesti oon pyrkinyt lehtikirjoituksissani ja blogiteksteissäni välttämään kovin selkeiden mielipiteiden ilmaisemista. Yksi syy siihen on se, että silloin tulee kovin helposti väärinymmärretyksi. Toinen syy on se, että harva asia on mielestäni täysin mustavalkoinen. Ja kolmanneksi, en useinkaan koe olevani tarpeeksi viisas sanomaan selkeää mielipidettä moneenkaan asiaan.

Tän tekstin ajatukset eivät siis ole mitään ”hienoa” teologiaa. Nää on mun ajatuksia, jotka on muotoutuneet rukoillessa, Raamattua lukiessa ja ihmisten ja Jumalan kanssa keskustellessa. Niihin on vaikuttanut mun elämäni elämä sekä eri juttujen kokeilu ja ehdottomasti myös mokailu. En tiedä, oonko vielä viiden vuoden päästä samaa mieltä, mutta toisaalta jotain uskon myös tähän ikään mennessä oppineeni.

Tämä kirjoitus on melko pitkä. En tiedä, kuinka moni jaksaa sen kokonaan lukea. Mutta en koe, että minun kannattaisi esittää asiaani lyhyemminkään.

~

No, mistäs moinen avautuminen? Tarina alkaa torstaina, kun huomasin olevani kipeä. Lähdin hetken mielijohteesta Rovaniemelle lepäämään. Perjantai-iltana oloni oli jo paljon parempi. Olimme saaneet liput rovaniemeläisessä hotellissa järjestettävään muotinäytökseen, ja päätin lähteä siskoni ja äitini kanssa tapahtumaan.

Ilta oli superhauska, saimme nauttia hyvästä seurasta, ruoasta ja musiikista. Osallistuimme arvontaan, jonka pääpalkintona oli yö luksussviitissä. Kuinka ollakaan, voitin arvonnan. Mieletöntä! Vitsit, mikä sattumien ketju!

Vai sittenkin siunaus…?

Niin, mites se Jeesus tähän kaikkeen liittyy? Ensinnäkin, mun mielestä Jeesus liittyy aina ja kaikkeen. Jeesus on mun kanssa aina, vaikken sitä itse muistaisikaan. Jeesus on mun kanssa lenkillä, mun kanssa koulussa, mun kanssa baarin vessassa.

Raamatussa on paljon ohjeita hyvään elämään. Uskon, että ne ohjeet on antanut Isä Jumala, joka rakastaa lapsiaan. Se Isä tuntee meidät paremmin kuin me itse ja tietää, mikä meille on parasta. Se Isä tietää, että me helposti loukataan itseämme, muita ja luomakuntaa kohtaan ja on siksi antanut meille listan sellaisista ohjeista, joita noudattamalla rikkoisimme itseämme ja toisiamme mahdollisimman vähän. Ne kaikki ohjeet voi myös tiivistää rakkauden kaksoiskäskyyn (Matt. 22:34-40), mutta viisaudessaan Isä on antanut meille ihmisille myös vähän tarkempia neuvoja.

Jeesuskin joi viiniä. Siinä ei siis ole mitään pahaa. Liiallisessa alkoholin nauttimisessa sen sijaan on (esim. San. 23:29-35; Jes. 28:7-8). Myös mie tykkään juoda silloin tällöin siiderin saunassa tai pari lasia viiniä hyvässä seurassa (myös oma seura on usein oikein hyvä :D). Olen ollut useamman kerran oikeasti humalassa, mutta toivottavasti mun ei tarvi enää ikinä olla. En usko, että sellaisessa tilassa teen Jumalalle tai itselleni kunniaa (Ef. 5:18). Siksi mun alkoholin nauttimisen raja menee yleensä noin 3 annoksessa.

Joillekin ihmisille alkoholi ei sovi ollenkaan. Suomalaisille tuskin tarvitsee kertoa, mitä kaikkea kurjaa viina voi saada aikaan. Siksi ymmärrän hyvin myös sen, että joku kieltäytyy alkoholista kokonaan.

~

Lauantaiaamuna katsoin uudestaan oman Snapchat -tilini MyStroya. Storyssa oli kuva minusta ja siskostani, kun olen juuri voittanut em. hotelliyön. Noin tuntia myöhemmin olen kuvannut siskoani tanssilattialla. Jos tuntee minut ja siskoni, tietää, ettemme tarvitse innostuaksemme tai reivataksemme tippaakaan alkoholia. Jos taas meitä ei tunne niin hyvin, saattoi Snapchat -päivitykseni ymmärtää väärin. En ole ihan varma, näkyikö kuvissa viini- tai shottilaseja. Muutaman olimme niitä nauttineet, mutta en koe, että ne vaikuttivat erityisesti hauskanpitoomme tai sosiaalisen median päivittelyyn. Väärinymmärrysten välttämiseksi päätin kuitenkin poistaa kuvat, vaikka moni oli ne toki jo ehtinyt nähdä.

Onko tällaisen kuvan julkaiseminen ok? Vai pitäisikö kristittynä miettiä, millaista arvomaailmaa tulee samalla alleviivanneeksi?

Mun mielestä värivalot on siistejä kirkossa ja siistejä baarissa, molemmissa ne on kai asetettu luomaan tunnelmaa, tosin vähän eri tarkoituksessa. Mun mielestä siisti musa on siistiä kirkossa ja siistiä baarissa, vaikka musiikilla on niissäkin yleensä eri funktio. Tanssia tai laulaa voi ihan vain koska tanssiminen ja laulaminen on hauskaa, tai sitten erityisesti ylistääkseen Jumalaa.

Mie uskon, että meidän rakastava Taivaan Isä haluaa, että me nautitaan tästä elämän lahjasta, joka me ollaan Häneltä saatu. Mutta ennen kaikkea hän haluaa, että me rakastetaan toisiamme ja pidetään itsestämme ja toisistamme huolta. Kaikkea hauskaa ei kannata tehdä ja kokeilla, koska silloin voi helposti loukata itseään tai muita ja siten myös Jumalaa. Ja ehdottomasti olen sitä mieltä, että kirkossa kannattaa viettää enemmän aikaa kuin baarissa.

Ja vitsit, en todellakaan usko, että sen hotelliyön voittaminen oli sattumaa! Oon ollut viime aikoina tosi väsynyt ja olen niin kiitollinen Jumalalle siitä, että hän antoi mulle tollaisen rentoutumislahjan. Kiitos!

~

Vähän jännittää julkaista tällainen kirjoitus. Toivottavasti osasin esittää asiani ymmärrettävästi.

Ja ihmiset, lukekaa Raamattua. Sen avulla oppii ymmärtämään itseään, ihmisiä ja tätä maailmaa. Suosittelen, vaikket itseäsi tunnustavaksi kristityksi kokisikaan.

Siunausta sinulle, puss och kram,

Emma

PS. Siitä siististä musasta: mun kolme hengellistä lempparia on tällä hetkellä New Wine Finland, Northwind Collective ja Hillsong på Svenska. Jos et oo vielä noihin törmännyt, niin ne kannattaa ehdottomasti katsastaa. Maalliselta puolelta oon luukuttanut Ultra Brata ja Lynyrd Sknyrydiä. Sitä nostalgiaa :D !!