Ensi syksynä totetuamme luokanopettajan opintoihin kuuluvan viimeisen harjoittelun Postimuseolla opiskelukaverini kanssa. Postimuseoon tutustumisen myötä täytyy myöntää, että - uskokaa tai älkää xd - olen hitusen innostunut itsekin postimerkkien keräilystä eli filateliasta. Kas näin syntyi ensimmäinen postimerkkikokoelmani:
TARVITSET postimerkkejä, sakset, pinsetit, pari laakeaa astiaa
ja vettä. Merkkien kuivaamiseen tarvitset voipaperia ja vanhaa sanomalehteä tai
talouspaperia. Tarvitset myös säiliökirjan tai vastaavan kansion merkkien
säilyttämiselle.
LEIKKAA merkit irti
kirjekuorista. Jätä reunoille vähän tilaa. Kaikkia merkkejä ei tarvitse
leikata. Tarramerkit eivät aina liukene, joten ne voi jättää myös kiinni
paperiin. Myös kauniit kirjeet voi säilyttää ehjinä posilähetyksinä.
LAITA merkit kädenlämpöiseen
veteen liukenemaan noin 15 minuutiksi, kunnes ne alkavat irrota. Voimakkaasti
värjätyt kirjekuoret saattavat liuetessaan värjätä muita merkkejä, joten ne on
hyvä laittaa eri astioihin liukenemaan.
ASETA merkit sanomalehden
päälle kuivumaan kuvapuoli alaspäin. Liimapintaa vasten on hyvä laittaa
voipaperia väliin siltä varalta, että merkiessä on vielä liimajäämiä. Jätä
merkit vähintään vuorokaudeksi kevyen painon alle prässiin.
PRÄSSÄTYT ja kuivatut merkit voi
laittaa säiliökirjaan talteen. Merkit lajitellaan yleensä joko aiheen tai maan
mukaan. Kuvan sivulla on Lappi-aiheisia merkkejä. Muista käsitellä merkkejä
varovasti pinsetein, jotta ne pysyvät ehjinä.
Kas näin! Tämän epäcoolimpaa (ja siks just niin siistiä ?!) harrastusta saa etsiä. Postimerkkeily on oikeasti aika hauska keräilyharrastus; merkit on usein yllättävän hienoa taidetta ja mielenkiintoisia aikansa kuvia. Ne myös auttavat hahmottamaan historiaa ja suomalaiset merkit ovat vieläpä maailmalla melko arvostettuja. Varmaan tääkin tulee kohta muotiin niinku filmikamerat konsanaan, eli eikun tuumasta toimeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti