Jätin gluteenin lähes kokonaan pois. Laktoosia olin vältellyt jo pitkään, mutta aloin senkin kanssa vielä tarkemmaksi. Maha voi hieman paremmin, mutta oli edelleen kipeä ja turvonnut.
Nyt olen käynyt verikokeissa (se oli tällaiselle piikkikammoiselle melkoinen suoritus) ja lääkärissä. Verikokeiden mukaan minua ei vaivaa mikään. Diagnoosi ärtyneestä paksusuolesta tehtiin siis sulkemalla muut mahdollisuudet pois.
Ärtyvän suolen oireyhtymään (tämä on kyllä ihastuttava tämä nimi :D) kuuluvat kaikki mahdolliset mahakivut. Omalla kohdallani sietämättömiksi nousivat "jalkapalloturvotus" ja ainainen kivistys. Oireyhtymä puhkeaa yleensä 18 ikävuoden jälkeen.
Nykyään noudatan FODMAP - ruokavaliota, jossa vältellään tiettyjä hiilihydraatteja. (Outo nimitys tulee kyseisten hiilihydraattien engalnninkielisistä sanoista, mutta viittaa samalla hauskasti "ruokakarttaan".) Kyseisiä hiilareita on esimerkiksi vehnässä, ohrassa, rukiissa (tarkemmin ottaen gluteeni on proteiini, mutta aiheuttaa siis myös oireita), kivellisissä hedelmissä, sipulissa, sienissä, avokadossa, maapähkinöissä, hunajassa, marinadeissa... eli vähän kaikessa. Ei ihmekään, että mahani oli laktoosin ja gluteenin välttelystä huolimatta edelleen kipeä.
FODMAP:ssa on se hyvä puoli, etteivät pienet määrät vältettäviä ruoka-aineita haittaa. Puhutaan myös Low FODMAP -dieetistä. Itse syön tahallaan pikkuisen gluteenia aina silloin tällöin, että mahani kykenee edelleen käsittelemään sitä edes joten kuten. Kaikki ruoka-aineet eivät myöskään aiheuta reaktiota kaikilla ärtyneestä paksusuolesta kärsivillä. Ruokavaliota kannattaakin testailla ja etsiä itselleen sopivat aineet. FODMAP:sta on kirjoitettu paljon hyviä artikkeleita, joita kannattaa ehdottomasti lueskella.
Aluksi ruokavalion totaalinen muutos oli minulle suuri järkytys. Olen aina syönyt suomalaisen "perusterveellisesti", joskin melko paljon herkkuja. Suhteeni ruokaan on muuttnut totaalisesti ja ehdottomasti parempaan suuntaan. Kesti hetken, että aivot sai käännettyä asennosta "mitä en voi syödä" asentoon "mitä voin syödä". Mutta siihen tottuu, omalla kohdallani jopa yllättävän nopeasti.
Ruoka on minulle edelleen nautinto, mutta ennemminkin polttoainetta kuin hupia. Herkuttelen melkein joka päivä, mutta valkoista sokeria, tyydyttynyttä rasvaa ja lisäaineita syön melko vähän. Ja sen tuntee, nimittäin hyvänä olona. Olen myös innostunut kokkailusta ja uusien reseptien ja ruoka-aineiden testailusta. Mikä ihana uusi harrastus!
Vaikka kyllähän tämä välillä ottaa myös päähän. Monipuolinen FODMAP -syöminen on tosi kallista. Yleisissä tilaisuuksissa tarjottavat ruoat harvoin sopivat minulle. Kannan yleensä omia eväitä mukana tai varaudun sellaisiin tapahtumiin syömällä edellisen ja saman päivän erityisen huolellisesti jolloin uskallan ehkä syödä myös FODMAP -hiilareita. Monille on myös vaikea ymmärtää, että on olemassa jotain keliakian ja kaikkea sulattavan mahan välillä. Mutta täytyy todeta, että erikoisruokavaliot otetaan Suomessa tosi hyvin huomioon: gluteeniton vaihtoehto on lähes aina saatavilla.
Nykyään kyseenalaistan melko vahvasti sen suomalaisen perusterveellisen lautasmallin. Vaikka sinulla ei olisi ärtyvän suolen oireyhtymää, suosittelen ainakin gluteenin, maitotuotteiden ja valkoisen sokerin vähentämistä. Voin kertoa, että vehnäpöhöä ja sokeripäänsärkyä ei ole ikävä.
Kirjoitin tammikuussa aamupala-aiheisen ruokajutun Lapin Kansaan. Voit lukea ravintoaiheisista kirjoista, ravintoaineista ja aamun juomisesta täältä.
Terveisiä masullesi! Kohtele sitä hyvin :).
Lukuvinkkejä:
Erkki Palviainen: Voimaruokaa!
Jutta Gustafsberg: Jutan voimakirja
Karita Tykkä: Hyvää huomenta- ja Raakaa makeaa-opukset
Emmi-Liia Sjöholm: Viljaton kattaus
Virpi Mikkonen: Kiitos hyvää pikaruokaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti