"Veljeni, kovin monien teistä ei pidä ryhtyä opettajiksi." Jaak. 3:1

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Hippihommia: kasvissyönnistä



Välipalaa: Chiavanukasta (chiansiemeniä + kauramaitoa), tyrnimarjoja, banaania ja pari palaa Brunbergin laktoositonta tummaa suklaata. Nam!

Mie oon ollut nyt pari kuukautta kasvissyöjä. Päätös syntyi melko vaivattomasti. Huomasin vain päivänä eräänä kysyväni itseltäni, miksi syön lihaa, enkä keksinyt yhtään hyvää vastausta. Olin jo pitkään tiedostanut lihan syömiseen liittyvät eettiset, ekologiset ja toisaalta myös terveydelliset ongelmat. Lihan syöminen oli yksinkertaisesti alkanut tuntua jotenkin tyhmältä.

Niinpä jätin valkoisen ja punaisen lihan pois. Poron syömisessä en näe juurikaan ongelmia, ainakaan niin suuria kuin tehotuotetusta karjasta puhuttaessa. Kalaa syön edelleen, samoin kananmunia ja toisinaan myös maitotuotteita. En tiedä, jätänkö nekin joskus pois, mutta koen, että tällaisissa asioissa kannattaa ottaa pieniä askelia. Olen sen verran idealisti, että uskon jo pienten valintojen ja oikean asennoitumisen edistävän tällaisia maailmanpelastusprojekteja.

En ole ruokavaliossani aivan ehdoton. Mun maha on nykyään melko tarkka siitä, mitä saa sulatettavakseen, joten joudun muutenkin olemaan toisinaan vaikea ruokittava. Jos saan itse ostettua ja kokattua ruokani, ei minulla ole mitään ongelmaa aterioideni kokoamisessa. Myös yliopiston ravintolat tarjoavat lähes aina vähintään yhden kelpo vaihtoehdon. Mutta esimerkiksi pitemmillä vierailuilla, matkoilla ja joissain tapahtumissa joudun toisinaan joustamaan ihanneruokavaliostani. En koe, että se olisi kovinkaan vaarallista. Ei yksi pisara merta kaada.

On ollut ihana huomata, kuinka kasvisruokailu (ainakin silmin nähden) yleistyy koko ajan. Vegevalinnat eivät ole enää ituhippien yksinoikeus, vaan melko laajalle levinnyt ja mielestäni erittäin positiivinen muoti-ilmiö. Uskon ja toivon, että ilmiö on tullut jäädäkseen. Ehkä 50 vuoden päästä kasvisruokailu ei ole enää mikään 'juttu', vaan ihan tavallista itsensä ravitsemista.

No mutta sitten se polttava kysymys, jota ruukasin itsekin ennen kasvissyöjiltä tentata. MISTÄ SAAT PROTEIININ? Kasvikunnan proteiininlähteitä ei ole todellakaan yhtä vaikea löytää, mitä voisi luulla. Valitettavasti mun maha vaan ei tykkää esimerkiksi soijarouheesta, maapähkinöistä, avokadosta ja monista herneistä. Onneksi muita pähkinöitä, siemeniä, kikherneitä, papuja, linssejä ja monia soijatuotteita pystyn silti syömään. Toki mun valintoja helpottaa myös se, että syön kananmunia ja toisinaan myös kalaa ja maitotuotteita. Aamupuuron sekaan laitan edelleen raejuustoa. Kaurapuuro + raejuusto + marjat/hedelmät ovat sen verran voittamaton yhdistelmä, etten ole halunnut vielä luopua siitä. Maidon olen sen sijaan vaihtanut kauramaitoon. Ai niin, ja hunaja tai vaahterasiirappi todella kruunaa aamupuuron.

Kasvisruokailu on pakottanut etsimään uusia reseptejä. Tässä yksi mun lemppareista. Onnistuu muuten hyvin myös ilman juustokuminaa, sen voi korvata esimerkiksi paprikajauheella. Sitruunamehukaan ei ole välttämätön.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti