All You Need Are Books & Tea

The only thing that you absolutely have to know is the location of the library. 
-Albert Einstein

Rovaniemen maakuntakirjasto. Taustalla näkyy kaupunginteatteri eli Lappia-talo, joka on kirjaston tapaan Alvar Aallon suunnittelema. Lisäksi kameran takaa löytyy samaa arkkitehtuuria oleva kaupungintalo. 

Kävin tässä päivänä eräänä Rovaniemellä kirjastossa, ensimmäistä kertaa tälle kesälle. Ah, kuinka olinkin parin kuukauden aikana ehtinyt ikävöimään hyllyjä, joiden välissä vietin niin ison osan ala- ja yläasteestani.

Olen aina viihtynyt kirjastoissa. Hyllymeressä sitä on jotenkin jännän äärellä! Kirjastoissa on yleensä ihanan rauhallista, mutta samalla ympärillä on niin lukemattomia viisastumis- ja seikkailumahdollisuuksia. Kirjojen selkiä selatessa sitä muistaa taas oman pienuutensa ja kuplan, jossa elää. Mulle iskee hyllysokkeloissa usein myös sellainen levoton karkkikauppaolo: kaikki kirjat haluaisi ahmia, eikä osaa päättää, minkä jättäisi hyllyyn. Ihailen myös kirjastojen työntekijöitä, joilla tuntuu olevan loptuon tietotaito ja palvelualttius. Vaatimattoman kirjastotädin- tai -sedän kuoren alle kätkeytyy usein intohimoinen viisauden rakastaja, joka janoaa päästä käyttämään ammattitaitoaan. Testatkaa vaikka! Ainakin omalle kohdalle on sattunut erinomaisia asiakaspalvelutilanteita.

Onnekseni molemmissa kotikaupungeissani, Rovaniemellä ja Tampereella, on vallan ihanat kirjastot. Tampereen pääkirjasto Metso on kuuluisa pirkanmaalainen maamerkki ja Rovaniemen maakuntakirjasto on Alvar Aallon työryhmän suunnittelema.

Mitäs sieltä sitten lähti repussani kotiin asti rupisia riimejään jupisemaan? Muun muassa Tykän ja Innasen keittokirjat sekä pari luontolehteä.

Olen tällä hetkellä niin innoissani golfaamisesta, etten malttanu olla lainaamatta paria teoriaopusta itse pelin tueksi. En ole kääntymässä buddhalaiseksi, mutta Seppo Palmisen kirja vaikutti niin mielenkiintoiselta, etten voinut jättää sitä hyllyyn. "Golf ei ole enää pelkkä peli, se on tapa kasvaa ihmisenä." ;DD

Kun reissullani seikkailin taideosastolla, löysin pöydältä asiakkaille suunnatun yhteistoiminnallisen palapelin. Mulla ei ollut kiire minnekään, joten päätin istahtaa palojen ääreen. Ajattelin, että tämä on nyt varmaan sitä hetkessä elämistä. Lopulta lähdin vasta, kun kirjasto suljettiin... Olipa rentouttava ja arjesta irrallinen puolituntinen!

Tältä palapeli näytti, kun istahdin sitä selvittämään....

...ja tältä, kun kirjasto suljettiin. CATMANIA!

Heippa kirjasto! Nähdään taas pian.

Kirjahylly ja golfkenttä, mikä läpitunkeva yhteisvaikutus.

-Seppo Palminen