"Veljeni, kovin monien teistä ei pidä ryhtyä opettajiksi." Jaak. 3:1

maanantai 1. elokuuta 2016

Sadepäivän nostalgiaa: laspuuden kirjoja


Olemme viime aikoina pohtineet pikkusiskoni kanssa siitä, miten ihanaa on, että on sisko. Tai ainakin joku, jonka kanssa voi jakaa muistot lapsena kuunnelluista lauluista, katsotuista tv-ohjelmista ja luetuista kirjoista.

Eilen sunnuntaipäivänä ukkosti ja päätin kurkata kirjahyllyyn etsimään lapsuuden satuaarteita. Ja voi, kuinka niitä löytyikään! Uskomatonta, miten jopa kirjan kannen näkeminen voi saada aikaan niin voimakasta kauhua, ahdistusta, empatiaa ja jännitystä -  tai kuinka ensimmäisen sivun kääntäessään vajoaa heti lapsen haaveisiin ja mielikuvitusmaailmaan, tai alkaa naurattaa. Valitsin kirjoista kymmenen sellaista, jotka herättävät minussa kaikista vahvmmat tunnereaktiot.

#1 Kuka lohduttaisi Nyytiä? / Tove Jansson

"Jos tahdot, lukijani, heitä lohduttaa 
kirjoita Nyytin puolesta, niin Tuittu kirjeen saa."

Muistan, kuinka lapsena nämä alkuperäiset muumitarinat olivat niitä "hassuja aikuisten muumijuttuja". Silti niissä oli jo silloin jotain lumoavaa, jotain, mitä tv-sarja kyennyt viestittämään. Upeita kuvituksia ja riipaisevan kauniisti suomennettuja (Kirsi Kunnas) runosäkeitä on vaikea olla ihastelematta.



#2 Pikku-Akun syntymäpäivä / Disneyn satulukemisto

Luulen, että tässä kirjasta yksi hauskimmista asioista oli se, että tutut ankkahahmot kuvattiin lapsen ikäisinä. Se tarjosi lapsilukijalle samaistumispinnan, jonka avulla myös opettavainen tarina vetosi vahvasti.




#3 PingviiniTukimo / Janet Perlman

Jos joku kirja alkaa välittömästi ahdistaa niin tämä! En tiedä onko se tarina, kuvitus vai mikä, mutta onnellinen loppu on jotenkin jäänyt kaiken ahdistavan varjoon.



#4 Minä luen itse

Onhan sen täytynyt olla mahtavaa, kun voi lukea kirjan ihan itse! Sympaattiset kuvat ja tarinat nostavat pintaan lähinnä kepeitä kesämuistoja.


Opettajatulevaisuuteni... mato pöydällä :D.
#5 Pikku Kanin Värikirja

"Pikku Kani tahtoi selvittää purkkien salaisuuden, jotta se pääsisi rehvastelemaan toisille eläimille tiedollaan. Mutta se ei aavistanut, minkälaiseen kiipeliin se vielä joutuisi rehvastelunhalunsa tähden."

Tämän kirjan sadusta en muista juuri mitään. Kuvat ovat sen sijaan jääneet erittäin vahvasti mieleen.




#6 Eläinsatuja lapsille


"Kun kaikki kottaraiset olivat lentäneet pois, Linnunpoika lähti kaninkolosta, sillä se ei voinut jäädä sinne yksin."

Tässä kirjassa ylivoimaisesti parasta oli satu linnusta. Tarina itsessäänkin oli positiivisen jännittävä ja mukaansatempaava, mutta erityisen siitä teki se, että lukija sai vaikuttaa tapahtumien kulkuun valitsemalla jokaisella aukeamalla muutamasta vaihtoehdosta, miten tarina kulloinkin jatkuu. Tarviiko edes sanoa, että se vaan oli lapsena p a r a s t a.



#7 Josefiina, kiltti pikkunoita - hullunkurisia taikoja

Tässä kirjassa hienoita oli ehdottomasti se, että sen päähenkilö kantoi minun toista nimeäni. Suomalaiseen muotoon Josefiina-nimestä törmää niin harvoin, että sen löytäminen kirjan kannesta oli suuri hetki päiväkoti-ikäiselle Emma Josefiinalle.





#8 Kadonneet alushameet / Pekka Vuori


"Ottakaa hameenne! Ei tästä kunnon varjoa tule, maisteri Jormalainen huutaa ja putoaa nurinniskoin ruohomättäälle."

Kadonneet alushameet kertoo Kukasta ja Tupsusta, jotka lähtevät etsimään 2-metrisen isoäitinsä pyykkinarulta lentäneitä alushameita maailmalta.Suomalainen satu ruokkii lapsen mielikuvitusta suloisella ja hauskalla tavalla. Tämän luen vielä joskus omille lapsilleni iltasaduksi.




#9 Barbie-kirjat

Wääks! Siis nää oli niiiin parhaitaaa!!

En tiedä mistä aloittaisin. Itse hauskoista tarinoista, takakannen henkilökuvista vai loppuaukeaman sisältökysymyksistä?

Loistava luetun ymmärtämisen harjoitus, pohtii Emma-ope nyt.
Kirjasrajan selkämyksistä muodostuu kokonainen kuva... gotta catch 'em all!
Ken - Barbien "hyvä ystävä" :D
Aloin tässä tiedostavana feministinä pohtia Barbie-kirjojen sukupuolirooleja. Toisin kuin äkkiseltään voisi luulla, ei tilanne ole niin paha, mitä voisi kuvitella. Barbie on pitkä, laiha blondi, joo, mutta ulkonäköä ei lopulta korosteta kirjan teksteissä. Sen sijaan Barbieta kuvataan valppaaksi, reippaaksi ja nokkelaksi seikkalijaksi, joka ratkoo arvoituksia ja ongelmatilanteita yhdessä siskonsa Skipperin ja "hyvän ystävänsä" Kenin kanssa. Jos ihan rehellisiä ollaan, Ken on se, joka jää kirjoissa vahvojen naisten varjoon.



Barbie johtaa salapoliisikolmikon pelottavaan kellariin - ei suinkaan Ken.

#10 Eläinystävämme / Lasten kultainen kirjasto

"Kasi sekoitti punaista ja valkoista väriä toisiinsa - ja mitä siitä tuli? Ei siitä vihreää tullut
vaan vaaleanpunaista. 
Vaaleanpunaista kuin possu 
kuin varpaat 
ja ruusut tuoksuvaiset ja nenät pikkaraiset."

Tämä satukokoelma sisältää kaksi tarinaa ylitse muiden, Toinen satu kertoo kahdesta maalarikissasta, Kasista ja Masista, ja toinen Sakari Sarvikuonosta, jonka vihaongelmien syyksi selviää sen huono näkö. Awws!




PS. Tästä listasta puuttuu yksi kaikista rakkaimmista: Pieni norsutyttö Elli. Kirja ei ole Rovaniemen kodin hyllyssä, koska olen kuljettanut sen Tampereelle, Viime talven opetusharjoittelussa luin sitä ykkösluokkalaisille, jotka hekin rakastuivat tarinoihin välittömästi.

2 kommenttia:

  1. Kiva kirjotusaihe! Nuita Barbie-kirjoja itelläki on ja en muistanukkaa et niissä on kysymyksie takana, mahtavaa! :D Heh! Pitääpä heti ku menee taas kotiinkotiin ni kahtoa nuita kirjoja. Kivaa elokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Multa oli aivan mennyt sun kommentti ohi! Mutta inspiroiduin kyllä todella itsekin kaikesta tästä nostalgiasta ja suosittelen ehdottomasti sukeltamaan sinne lapsuuden kirjahyllyyn :). Kiitos samoin, hauskaa syksyä!

      Poista